Korona on heikentänyt merkittävästi jo aiemmin hankalaa Jyväskylän talouden tilaa. Tilanteeseen nähden kaupunginjohtajan talousarvioesitys on kuitenkin maltillinen: lautakuntien esitykset ovat tulleet huomioiduksi varsin hyvin. Veroprosentit on kaupunginjohtajan esityksessä pidetty ennallaan. Tämä on myös Vihreän valtuustoryhmän näkemys. Verojen korottamisen tarve lienee edessä seuraavaa budjettia laadittaessa. Oleellisen tärkeää on saada valmiiksi pitkän aikavälin talousohjelma, jossa verojen korottamisen mahdollisuus arvioidaan osana laajempaa toimenpiteiden kokonaisuutta.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuosikate on noin 36M euroa, joka kattaa poistoista 63 %. Käyttötaloutta sopeutetaan 12,5 miljoonalla eurolla ja kaupungin tasetta, ja toivottavasti ylijäämäkertymääkin, saadaan vahvistettua EF:n eli Education Facilities kiinteistöyhtiön suunnitellulla myynnillä. Vihreä valtuustoryhmä katsoo, että hankkeessa voidaan edetä, edellyttäen, että arvostus on hyvä ja muut reunaehdot selvitetään. Budjetti on kuitenkin alijäämäinen ja EF:n myynnillä ja konsernin yhtiöistä otettavilla osingoilla voidaan paikata tilannetta osin vain kertaluonteisesti. Tämä kehitys on huolestuttava. Tarvitsemmekin ideoita ja tekoja kaupunkimme tulopohjan laajentamiseksi ja vahvistamiseksi.
Sivistyksen toimialan kasvun ja oppimisen palveluiden osalta vihreät katsovat, että lukiokoulutuksen tukea tulee vahvistaa esitetystä ja tätä mieltä on varmasti moni muukin ryhmä. Sivistyslautakunnassa on tehty uraauurtavaa työtä mm. lapsivaikutusten arvioinnissa ja vihreä valtuustoryhmä haluaakin, että lautakunta saa tehdä työnsä asiantuntijalautakuntana säästötoimenpiteiden kohdentamisessa käyttötaloudesta päättäessään. Tärkeää on myös, että yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveyslautakunnan kanssa: toimenpiteissä pitää huomioida niiden vaikutukset soten puolella. Palvelujen priorisoinnissa on esimerkiksi noussut esiin varhaiskasvatuksen merkitys lastensuojelun kannalta. Ennaltaehkäiseviä palveluita ei voi olla alleviivaamatta; ne ovat avainasemassa erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta.
Sote-lautakunnan sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan osalta Vihreä valtuustoryhmä on kaupunginjohtajan esitykseen tyytyväinen, sillä ne vastaavat lautakuntien esityksiä ja sote-lautakunnan osalta myös sen esittämät rahoituslisäykset on huomioitu. Sopeuttamista joudutaan kuitenkin tekemään myös näillä toimialoilla. Huomiota on syytä kiinnittää mm. omaishoitajien asemaan, jota koronatilanne on vaikeuttanut.
Kaupunkirakenteen osalta hyvää on, että Linkki tulevaisuuteen 2030 -ohjelmaa voidaan suurelta osin jatkaa. Kaupunkirakenteen budjetin toimet liittyvät oleellisesti myös MAL-sopimukseen, erityisesti Fiksuun liikkumiseen, siis joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikenne ovat keskeinen osa MAL-sopimuksen sisältöä ja neuvotteluissa valtion kanssa tulisi saada toimille myös niiden vaatima rahoitus.
Kaupunkirakenteen osalta on myös todettava, että viimeistään korona on osoittanut kuinka tärkeitä lähimetsät, puistot ja virkistysalueet ovat kuntalaisille. Metsien virkistys- ja luonnon monimuotoisuusarvot tulee olla keskiössä metsien käsittelyssä ja uusien rakennusalueiden kaavoituksen ohjauksessa. Asukkailla tulee olla helppo pääsy virkistysalueille ja erityisesti tulee huomioida laajojen, yhtenäisten virkistysalueiden säilyttäminen. Metsäohjelmassa onkin linjattu, että lähi- ja virkistysmetsissä ei ole taloudellista tuottotavoitetta, vaan niiden käsittelyä ohjaavat muut arvot.
Palveluiden rakennemuutoksen tarpeeseen vastaa hyvin viime keväänä aloitettu yli toimialojen ulottuva ohjelmatyö, jonka avulla toivottavasti saamme järkeistettyä esimerkiksi nuorten palveluita. Strategian kärkiä koskevien ohjelmatöiden jatkuvuus tulee taata myös hyvinvoinnin sekä resurssiviisauden osalta tulevana vuonna – näiden kirjaus puuttuu kaupunginjohtajan esityksestä, jonne ne tulisi lisätä.
Yhteistoimintamenettelyiden osalta vihreä valtuustoryhmä näkee, että lopputuloksen tulee olla mahdollisimman reilu ja oikeudenmukainen, eikä toimenpiteitä tule kohdistaa vain pienipalkkaisimpaan osaan henkilöstöä.
Investoinneissa ilahduttavaa on, että talonrakentamisessa Pohjanlammen uusi päiväkoti on suunniteltu tehtävän massiivipuurakenteisena. Julkinen puurakentaminen on ollut koko valtuuston yhteinen tahtotila ja on hienoa, että nyt se toteutuu. Myös Alvar Aalto -museon ja AaltoAlvarin peruskorjaukset käynnistyvät. Lisäksi investointiohjelmassa näkyy tulevilla vuosilla pitkään odotetut Lyseon ja kaupunginteatterin peruskorjaukset. Tämä on tärkeää, sillä arvorakennuksistamme on pidettävä huolta.
Investointeihin sisältyy myös valtakunnallisesti merkittävä Tourujoen kunnostamishanke. Hankkeella ei edistetä pelkästään luonnon monimuotoisuutta: joen vapauttamisen lisäksi uoma ja uudet puistoalueet Kankaan kaupunginosan vieressä lisäävät koko alueen, ja Jyväskylän, kiinnostavuutta, vetovoimaa ja viihtyisyyttä merkittävästi.
Kaupungin tulee etsiä Tourujoen kaltaisia monihyödyllisiä, kestäviä hankkeita investointikohteiksi. Ilmastonmuutosta torjuviin, kestäviin hankkeisiin on saatavissa rahoitusta EU:n ja valtion elpymispaketin kautta ja kaupungin tulee kehittää – strategian mukaisesti – lisää näihin hakuihin sopivia hankkeita. Strateginen resurssiviisaus ei ole näpertelyä, näissä instrumenteissa liikkuvat rahat eivät ole pieniä. Ne luovat tulevaisuutta. Jyväskylän pitää olla tässä kehityksessä mukana, eikä resurssiviisausnäkökulmaa tule unohtaa myöskään Hippos-hankkeen osalta.
Kestävillä hankkeilla, yritysten tukemisella ja yleisestikin kiinnostavalla kaupunkisuunnittelulla luodaan sitä elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa mitä Jyväskylä tarvitsee säilyäkseen suurien kaupunkien joukossa, aidosti kasvavana ja kestävästi kehittyvänä kaupunkina.
Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.2020