Toimme aloitteessamme esiin sen, että viittomakieliset palvelut ovat pirstaloituneet, eivätkä kohtaa eri ikäisten viittomakielisten tarpeita. Esitimme monialaisen työryhmän perustamista viittomakieltä äidinkielenään puhuvien yhdenvertaisuuden parantamiseksi, viittomakielen aseman edistämiseksi ja viittomakielisten palvelujen kehittämiseksi.
Totesimme jo aloitteessamme, että viittomakieliset palvelut ja toimintaympäristöt ovat eri asia kuin tulkattu asiointi suomenkielisessä palveluissa. Meillä ei esimerkiksi ole viittomakielisiä uutisia, vaan viittomakielelle tulkattuja uutisia. Myöskään viittomakielelle tulkattu palvelu ei ole viittomakielistä palvelua.
Koska me kaikki täällä olemme suomenkielisiä ja kuulevia, pyysin viittomakieltä äidinkielenään käyttäviltä kommentteja aloitevastaukseen. Kävi ilmi, että valtakunnallinen toiminta ja paikalliset palvelut ovat sekoittuneet keskenään vastauksessa. Tämä virheellinen tieto on oikaistu aloitevastauksen tekijälle, mutta sitä ei ole korjattu. Todellisuudessa Jyväskylän tuottamaa paikallista palvelua on todella vähän ja sekin pääosin maksusitoumuksella saatavaa.
Vastauksesta poiketen Jyväskylässä ei ole valtakunnallisia kuurojen ja viittomakielisten yhdistyksiä. Täällä toimii paikallisesti ainoastaan kuurojen yhdistys, kuurojen urheiluseura ja yliopiston viittomakielinen opiskelijajärjestö. Niinikään kuurojen palvelusäätiö ja kuurojen liitto toimivat paikallisesti valikoitujen asiakasryhmien kanssa. Kaikkiaan vastauksessa on tusinan verran virheellistä tietoa, joka tulee oikaista. Myöskään vammaisneuvosto ei ole ottanut kantaa puuttuvan viittomakielisen asiantuntemuksen vuoksi.
Aloitteeseen annetun vastauksen lähestymistapa noudattaa tilastoihin perustuvaa näkökantaa äidinkielenään suomea puhuvan toimeenpanemana. Tilastojen valossa viittomakielisten palvelujen määrä saattaa näyttää riittävältä, mutta uhanalaista kieltä ja äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttävien asukkaiden kokemus on varsin erilainen. Heidän näkökulmastaan viittomakielisiä palveluita tulee kehittää tuntuvasti ja tähän tarvitaan viittomakielistä palvelukoordinaattoria tai muuta lisäresurssia.
Viittomakielistä kieltä, kulttuuria ja identiteettiä ymmärtää parhaiten samaa kieltä, kulttuuria ja identiteettiä omaksunut henkilö. Näin ollen tilastojen tarkasteluun tarvitaan numeroiden sijasta myös inhimillisempi ja humaanimpi lähestymistapa.
Hyvät valtuutetut, kaupunginhallituksen lisäys on erinomaisen hyvä korjausliike annettuun vastaukseen. Kuluneen viikonlopun aikana käymäni keskustelut viittomakielisten jyväskyläläisten kanssa pistävät kuitenkin pohtimaan vastausta laajemminkin. Annettu vastaus jää arkistoihin hyväksyttyämme sen. Mielestäni on vain kohtuullista, että palautamme asian yhdessä valmisteluun, jotta tekstiin voidaan tehdä tarvittavat muokkaukset ja oikoa virheellinen tieto. Tämä ei ole kustannuskysymys sinänsä, koska viittomakielisiltä jyväskyläläisiltä on saatavissa apua runsain mitoin. Jyväskylän yliopistosta saa akateemista asiantuntemusta ja saamani tiedon mukaan asiantuntijoiden näkemys on linjassa puheenvuoroni kanssa. Palvelukoordinaattorin palkkaus voi olla haastavaa toteuttaa tässä taloustilanteessa, mutta tavalla tai toisella meidän tulee saada toiminnan kehittämiseen mukaan viittomakielistä asiantuntijuutta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut esitän asian palauttamista valmisteluun, jotta vastauksessa annettu virheellinen tieto saadaan korjattua.
[Puheenvuoro viittomakielisten palvelualoitteeseesta 8.6.2020 valtuustossa]