Joka syksy olen kivunnut tänne pönttöön tuomaan esille sivistyslautakunnassa käytyjä keskusteluita ja pohtinut niiden suhdetta kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen.
Tänä syksynä tämä tuntuu hankalammalta kuin edellisinä vuosina. Kuten moni täällä on nostanut puheenvuoroissansa esille, elämme poikkeuksellisen vaikeaa kuntatalouden vuotta.
Kuten Sivistyslautakunnan talousarvioesitys 6,42 milj. euroa annetun raamin päälle kertoo, oli annettu raami jälleen kerran liian pieni, eikä millään tavalla realistinen.
Kaupunginjohtaja esittää sivistyslautakunnalle noin 4,2 miljoonaa euroa raamin päälle, eli siis lautakunnan esitystä 2.25 milj. euroa vähemmän.
Tämä euromäärä ei itsessään mahdollista niitä palvelujärjestelmää ja palveluiden laatua edistävistä toimenpiteitä, joita lautakunnan tahtotilaan sisältyi.
Lautakunnalla on ollut vahva yhteisymmärrys muutamasta prioriteetista toimialallaan. Toinen näistä on perusopetuksen ryhmäkoot.
Tästä osoitankin tyytyväisyyttäni kaupunginjohtajan talousarvioesitystä kohtaan, kun toiminnallisiin tavoitteisiin oli huomioitu lautakunnan toive ryhmäkokojen suhteen eikä niitä kasvatettu entisestään.
Tosin pyydän korjaamaan esityksestä virheen, missä ryhmäkokojen luvut olivat erilaiset talousarvioesityksen mittareissa kuin toiminnallisissa tavoitteissa.
Toinen asia, josta lautakunta on keskustellut jo pitkään, on oppimisen tuen rakenteet ja oppilaan oikeus saada tarvitsemaansa tukea oppimiseensa. Tämä on puhututtanut myös siksi, että otamme vakavasti opettajien työkuorman laajentumisen ja uupumisen.
Talousarvioesityksessä esitellään kaupunkistrategiaa toteuttavia kehittämistoimenpiteitä, ja siellä mainitaan, että oppimisen tuen rakenteita, toimintamalleja ja palveluohjausta uudistetaan oppimisen tuen selvitystyön sekä sen pohjalta laaditun oppimisen tuen kehittämissuunnitelman pohjalta.
Ongelma on se, että kaupunginjohtajan talousarvioesitys ei pidä sisällään tarvittavia euroja tämän arvokkaan työn toimeenpanemiseksi. Valistunut arvio on, että kehitystyö tarvitsee alleen 200 000 euroa.
Mikäli lautakunta jää päättämään käyttötaloudestaan tällä kaupunginjohtajan esittämällä euromäärällä, pyydän viranhaltijoita valmistautumaan siihen, että koko sivistyksen toimialan kokonaisbudjetti 200 miljoonaa avataan lautakunnalle paloiksi, jotta meillä on todelliset välineet tehdä priorisointia koko budjetin sisällä.
Toki tiedämme, että esimerkiksi Jyväskylässä järjestetty varhaiskasvatus on kustannustehokkainta verokkikaupungeista. Joten en pidättäisi hengitystä, että mistään löytyy niin sanottuja ylimääräisiä euroja.
Meillä on kuitenkin monia tarkistamattomia pieniä rahapuroja esimerkiksi erilaisten hankkeiden näkökulmasta.
Lautakunnan tehtäväksi jää loppujen lopuksi priorisoiminen.
Silti uskallan sanoa, että 5 miljoonalla eurolla raamin päälle olisi tässä tapauksessa valtavan paljon helpompi toimia kuin 4.2 miljoonalla eurolla.
Alkujaan totesin, että 6,42 miljoonaa haluamme ja tarvitsemme, 5.5 miljoonalla selviämme, mutta surettaa, 5 miljoonalla hävettää suunnattomasti, mutta pystymme tekemään tärkeimmät toimenpiteet budjetin sisällä pelaten.
4.2 miljoonaa vaatii kovaa kättä, tuskaa ja hikeä – eikä lopputulokseen voi siltikään olla tyytyväinen.