Viime viikkoina monessa perheessä on mietitty mistä saadaan rahat toisen asteen koulutuksen materiaaleihin. Oppimateriaalien korkeat kustannukset rajoittavat jo joidenkin nuorten opiskelumahdollisuuksia ja aiheuttavat ahdistusta pieni- ja keskituloisille perheille.
Lukiolaisen materiaalikustannusten on arvioitu olevan yli 2500 euroa, joista iso osa tulee hankittavaksi ensimmäisen syksyn aikana (OKM 2018:21).
Opinnoissa pakollinen kannettava tietokone on oltava heti ensimmäisenä opiskelupäivänä eikä koko ajan yleistyviä e-kirjoja voi hankkia käytettyinä.
Ammattiin opiskelevilla kirjoja suuremman kustannuksen muodostavat usein ammattiasut ja välineistö ja heilläkin kulut saattavat nousta yli tuhanteen euroon.
Pienen helpotuksen saavat tästä syksystä alkaen pienituloisten perheiden nuoret, joille Kela alkaa maksaa erityistä oppimateriaalilisää (46,80 e/kk).
Keski-Suomessa osa lukioista on herännyt ongelmaan ja aloittanut kirjojen vuokraamisen. Esimerkiksi Petäjävedellä opiskelija voi lainata kurssikirjansa edullisemmin koulun kautta.
Oppimateriaalien lainaamisen ei pitäisi olla vain kunta- tai koulukohtainen ratkaisu.
Kirjojen lainauskäytäntö tulisi laajentaa valtakunnalliseksi ja koskemaan kaikkea toisen asteen koulutusta. Tässä apuun voisi astua loistava kirjastojärjestelmämme. Ei ole järkevää perustaa kirjastojen rinnalle toista lainausjärjestelmää. Materiaalien hankinta ja jakelu tulisi osoittaa kirjastojen tehtäväksi samaan tapaan kuin korkeakouluissa toimitaan. Oppikirjat olisivat tehokkaassa käytössä, niitä voitaisiin käyttää uudelleen ja ne pysyisivät kierrossa.
Aineistojen hankinta, lainaaminen ja kokoelmien hallinta ovat kirjastojen ydinosaamista.
Kirjastoilla on toimivat tietojärjestelmät sekä kokemusta kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä ja sähköisten aineistojen lisensseistä.
Parhaillaan kirjastot tavoittelevat valtakunnallista e-kirjastoa, jonka palveluihin voisi sisällyttää sähköiset oppimateriaalit. Palvelun luominen ja ylläpito Suomen yli 300 000 toisen asteen opiskelijalle noin 500 oppilaitokseen vaatii luonnollisesti toiminnan hyvän organisoinnin.
Kirjastojen oppimateriaalipalvelut voivat tukea kestävällä tavalla hallituksen tavoitetta muuttaa toisen asteen koulutus aidosti maksuttomaksi. Oppivelvollisuuden pidentämiseen ja toisen asteen maksuttomuuteen on varattu hallitusohjelmassa 107 miljoonaa euroa. Suuntaamalla osa näistä resursseista kirjastoille oppimateriaalien tarjontaan voidaan varmistaa kaikkien nuorten yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet.
Elina Sillanpää
LiT, yliopistotutkija
Inkeri Näätsaari
YM, entinen kirjastopalvelujohtaja
Helinä Lähdesluoma
FM, KM, luokanopettaja
Jyväskylän Vihreät
[Julkaistu Keskisuomalaisessa 17.8.2019]