Vihreät valtuutetut Bella Forsgren, Ari-Pekka Liukkonen, Leena Lyytinen, Tuija Mäkinen, Kaisa Peltonen ja Antti Törmälä käyttivät puheenvuoron Jyväskylän keskustavisosta kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.4.2018. Keskustelussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela esitti ponnen:
”Jyväskylän keskustavisio 2030 -kaupunkikeskustan kehittämisen linjaukset –suunnitelma tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vähintään kerran valtuustokaudessa. Valtuustokäsittelyssä arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnitelman toteuttamista.”
Valtuustopuheenvuorot:
Bella Forsgren:
Jyväskylän seudun ostovoima ja kulutuskysyntä ovat tällä hetkellä nousussa, mutta nousu ei ole niin voimakasta, että se kompensoisi verkkokaupan kasvun aiheuttaman loven. Tämä näkyy yritysten kannattavuuden heikentymisinä sekä keskustassa lisääntyneiden tyhjien liiketilojen määrässä. Sanoisinkin että, Jyväskylän kaupunkikeskustan kehittämisen linjaukset tulevat tarpeeseen.
Erityisen tärkeänä pidän vision tavoitetta lisätä keskusta-alueella asukkaiden määrää. Keskustaan tarvitaan lisää monipuolisia asuntoja, jotka vastaavat eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin.
Asuntojen lisärakentamista nopeuttaa parkkipaikkanormin purkaminen keskustan alueella.Rakennusyhtiöt ovat jo kauan toivoneet kuntien höllentävän säätelyä siitä, kuinka paljon asuintalojen yhteyteen on rakennettava parkkipaikkoja. Myös normien purkuun vannova maan hallitus on toivonut kaupunkien puuttuvan määräyksiin.
Kysymys on rakentamisen ja asumisen kustannuksista. Yhden parkkipaikan hinta vaihtelee tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Vaikka asunnon ostaja päättää, ostaako hän myös pysäköintipaikan, rakennuttajat jyvittävät osan autopaikkojen rakentamisen kustannuksista asuntojen hintoihin. Näin siksi, että kaikki autopaikat eivät välttämättä mene kaupaksi tai eivät ainakaan täyteen hintaan. Jos paikkoja rakennettaisiin vähemmän, kustannus kohdistuisi paremmin niille, jotka autopaikkoja tarvitsevat.
Pidänkin erittäin hyvänä sitä, että asukaspysäköinnin painopiste siirretään yleisiin pysäköintilaitoksiin – tämä tulee alentamaan täydennysrakentamisen kustannuksia keskustassa.
Merkittävin ongelma tällä hetkellä on se, että tulevaisuuden parkkipaikkojen tarpeen ennustaminen ei pohjaudu todellisiin faktoihin tai tilastoihin eli niihin todellisiin tarpeisiin.
Ari-Pekka Liukkonen:
Keskustavisio 2030 pureutuu mielestäni hyvin keskusta-alueen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Liikkumisen helppous yhdistettynä viihtyisään kaupunkiympäristöön ja tiivistyvään kaupunkirakenteeseen on avainasemassa kävelykestustan elinvoimaisuuden turvaamisessa. Asukasmäärän kaksinkertaistaminen kehä-vihreän sisällä on rohkea, mutta samalla myös realistinen tavoite. Keskusta alueen ullakkorakentamisen mahdollisuuksia, on vastikään tutkittu perusteellisesti ja Ratapihan täydennysrakentamista selvitetään parhaillaan. Keskustavisio nostaa varovaisesti esiin myös korkean rakentamisen. 20-vuotta sitten Jyväskylä näytti muulle Suomelle mallia Lutakon tornitaloillaan. Sittemmin suuret kaupungit, Pääkaupunkiseudun ja Tampereen johdolla ovat tehneet omat korkean rakentamisen selvityksensä ja pyyhkineet ohi oikealta ja vasemmalta. Nyt 20-40 kerroksisia rakennuksia on jo rakennettu ja rakennetaan parhaillaan. Myös Jyväskylässä tulisi löytää paikkoja selkeästi nykyistä korkeammalle rakentamiselle myös nykyisen kantakaupungin alueella. Ylöspäin rakentaminen mahdollistaa asuin ja työpaikkarakentamisen siten että maantasossa tilaa jää myös kaupunkivihreälle, kulttuurille ja liikunnalle. Samalla vaihtelevat rakennuskorkeudet luovat kerroksellisuutta ja vaihtelua kaupunkikuvaan. Jyväskylä tunnetaan Suomessa ja maailmalla arkkitehtuuristaan ja arkkitehtikilpailuistaan. Tämä on kaupunkimme vahvuus, josta on syytä pitää kiinni tulevaisuudessakin ja kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvallisiin ja arkkitehtonisiin seikkoihin kun keskusta tulevaisuudessa kohoaa nykyisten kattojen ylle.
Leena Lyytinen:
Keskustavisossa on nostettu hienolla tavalla esiin Jyväskylän keskustan vahvuuksia. Elävä ja innovatiivinen keskusta nostaa paitsi kaupungin, myös koko maakunnan profiilia entistäkin kiinnostavammaksi.
Jyväskylä sekä koko Keski-Suomen maakunta markkinoi itseään lapsiystävällisenä seutuna. Saimme vastikään Unicefin Lapsiystävällinen kunta -sertifikaatin, joka myönnettiin erityisesti laajasta lapsivaikutusten arvioinnin tekemisestä. Samaa kehityssuuntaa on syytä pitää yllä myös kaupunkikeskustan kehittämisessä, kuten kaupunkistrategian päivitysprosessissakin toin esiin.
Jyväskylän yliopistossa tehdään laadukasta varhaiskasvatustieteen tutkimusta. Esimerkiksi Raija Raittila väitteli jo vuonna 2008 lasten ja kaupunkiympäristön kohtaamisesta. Hän toteaa tutkimuksessan muun muassa näin: ” Omassa tutkimuksessani lasten tapa tulkita ympäristön käyttötarkoitusta eri tavalla kuin aikuiset kuvastuu siinä, että retkipaikaksi soveltui aikuisten luokituksissa kaupungin kovinta ydintä symboloiva hallintokortteli. Lapset itse osoittivat tämän ympäristön monimerkityksellisyyden myös lasten kesken kohtaamalla sen hyvin eri tavoin.”
Tämä lainaus on vain yksi esimerkki siitä, miksi lapset tulee ottaa osalliseksi myös kaupunkisuunnittelussa. Onhan selvää, että mitä enemmän lapsia ja perheitä keskustan alueella näkyy, sen elävämpi kaupunkimme ydin on.
Visiossa huomioidaan lyhyesti myös perheiden sijoittuminen keskustaan. On otettava kuitenkin huomioon, että lasten mahdollisuudet omaehtoiseen liikkumiseen sekä aikuisten suunnittelemat liikennejärjestelyt karsivat monia perheitä pois tältä alueelta. Esimerkiksi Hollannissa lasten liikennekasvatus varhaiskasvatusikäisestä asti sekä liikkuminen pyörällä ja jalan on otettu huomioon tavalla, joka mahdollistaa laadukkaan asumisen myös tiiviisti rakennetulla alueella. Etenkin liikenneratkaisuja suunniteltaessa lasten osallistaminen osaksi prosessia voisi olla varsin hedelmällistä.
Tällä hetkellä keskustan alueelta löytyy leikkipuistoja, mutta ne sijoittuvat hieman etäämmälle kaupunkimme sykkivästä sydämestä. Kävelykeskustaan sijoitettuihin ulkoleikkipaikkoihin ja myös perheille soveltuviin olohuoneisiin panostaminen lisäisi takuulla vetovoimaa entisestään. Kukapa olisi parempi suunnittelija näille innovaatioille kuin käyttäjä itse.
Toivon siis, että Jyväskylässä otetaan jatkossa myös lasten omat näkemykset huomioon kaupunkia kehitettäessä. Tätä työtä ei tarvitse tehdä yksin – hyödynnetään niin yliopiston, ammattikorkeakoulun kuin muidenkin oppilaitosten osaamista. Ollaan rohkeasti aikaamme edellä ja luodaan entistäkin laajemmat vaikutusmahdollisuudet kaikille, iästä riippumatta!
Tuija Mäkinen
Keskustavisiossa minua ilahduttaa sen kulttuuripainotteisuus. Kaupunkielämän suola on juuri kulttuurissa ja se lisää viihtyvyyttä ja tuntuu kaupungin ilmapiirissä. Kulttuuri antaa meille kaikille elämyksiä ja lisää hyvinvointia. Tässä uudessa visiossa otetaan tavoitteeksi kehittää kaupungin keskustaan toimivat ja monipuoliset puitteet kulttuurille ja erilaisille tapahtumille.
Yksi tämän keskustavisio 2030:n neljästä pääteemasta on ”Keskusta kulttuurin kehitysalustana”.
Jyväskylässä elävä kaupunkikulttuuri, kulttuurista nauttiminen tai sen yhdessä tekeminen ovat kaupungin asukkaille ja tänne saapuville vieraille yhä tärkeämpi syy tulla kaupunkiin.
Todellakin meidän kaupunginvaltuustona on kaikin keinoin edistettävä ja mahdollistettava vanhan ja uuden kulttuurin ja taiteiden moni-ilmeisyyttä ja monimuotoisuutta. 2020-luvun Jyväskylä on rohkeasti uudistuva ja kasvava kulttuurikaupunki, jonne kaikki haluaisivat muuttaa asumaan ja josta me kaikki olemme ylpeitä.
Kannatan Meri Lumelan esittämää pontta, josta on sovittu yhdessä kaikkien ryhmäpuheenjohtajien kanssa.
Kaisa Peltonen
Keskustavisiossa on tuotu laajasti hyviä kehitysehdotuksia, jotta yritykset menestyisivät myös keskusta-alueella. Harmillisen usein liikenteeseen liittyen aliarvioidaan lihasvoimin liikkuvien osuus kaupankäynnissä. Onpa tänäänkin täällä jo kuultu, että autoilijat ja kaupankäynti kulkevat yhdessä.
Haluaisinkin tuoda esille vielä näin lopuksi muutaman faktan vuodelta 2016, kun Jyväskylässä tutkittiin pienessä tutkimuksessa keskustan ostoskeskuksissa kulkumuotojen ja kuluttamisen yhteyttä.
Tutkimuksessa todettiin että lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus keskusta-alueen muutamien ostoskeskusten liikevaihdosta oli 34 %. Todennäköisesti myös muiden kulkutapojen -kategoriaan kuuluvista käyttäjistä suurin osa liikkui lihasvoimalla. Jos yhdistetään lihasvoimin ja bussiliikenteellä liikkuvat – heidän osuus ostoskeskuksien liikevaihdosta yhteensä oli 56 %. Autoilijoiden osuus liikevaihdosta oli 41 %. Luvut olivat siis 56 % ja 41 %. Vain autoilijat eivät siis ole kuluttajia, vaan jokainen joka liikkuu ostoksille. Keskusta-alueella korostuvat pyörällä, kävellen ja julkisella liikkuvat asukkaat. Huomioidaan siis myös tämä päätöksenteossa.
Toivon kuitenkin, että eri kulkumuotoja ei laitettaisiin vastakkain. Kulkemisen keskustaan tulee olla sujuvaa kaikilla kulkumuodoilla. Hyvä on kuitenkin myöntää, että keskusta-alueella ajoneuvoilla kulkemisesta ei voida koskaan saada niin sujuvaksi kuin alueilla, jossa pinta-alaa on enemmän.
Kaiken kaikkiaan on hienoa, että kaupunkimme haluaa kehittää keskustaa eikä vain jäädä suremaan esimerkiksi Seppälän alueen menestymistä – yritysten menestyminen on kuitenkin hyvä asia – olivat yritykset missä tahansa paikassa kaupungissamme. Ratkaistaan me tämä haaste myös keskusta-alueella tämän keskustavision avulla.
Antti Törmälä
Tavoitteena kätevä ja kiinnostava Jyväskylän keskusta
Keskustasta tulee tehdä asukastiheydeltään nykyistä tiiviimpi. Pysäköintinormien purkaminen luo mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle, päätäntävalta rakennetaanko kiinteistön tontille asuntoja, parkkipaikkoja vai ei mitään säilyy edelleen kiinteistön omistajalla.
Keskustasta tulee tehdä parempi kauppa- ja työpaikka. Täydennysrakentamisen mahdollistama asukasmäärän lisääminen tuo keskusta-alueen yrityksille enemmän paikallisia asiakkaita mahdollistaen yrityksille varmemman kassavirran ja toimeentulon. Samalla se parantaa edellytyksiä synnyttää työpaikkoja kaupan- ja palvelusektorinaloille sekä monipuolistaa tarjontavalikoimaa. Tiivis ja toimiva keskusta on houkutteleva työpaikka-alue myös muille aloille kuten esimerkiksi asiantuntijatyölle.
Keskusta tulee olla helposti saavutettava, sinne johtavien väylien tulee olla sujuvat niin autoille kuin kevyellekin liikenteelle. Myös kylä- ja aluekeskuksista tulee olla pääsy keskustaan turvallisia reittejä pitkin, esimerkkinä viittaan puuttuvaan Tikkakoski-Puuppola-Palokka -kevyenliikenteenväylään. Autot ja pyörät tulee voida pysäköidä kohtuulliseen hintaan riittävän lähelle matkakohdetta. Pysäköintipaikoista tulee pitää huolta, tarvittavilta osin pyöräparkkienkin on oltava talvikunnossapidon piirissä niin varsinaisten pyöräparkkien kuin myös kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta esimerkkeinä oppilaitokset, liikuntatilat, työpaikat ja palvelukeskittymät.
Joukkoliikennettä tulee kehittää ja tehdä siitä entistä houkuttelevampaa hinnoittelun, palvelun ja reittien kehittämisen keinoin. Bussiliikenteestä tulee voida kehittää niin aito vaihtoehto, että yhä useammat taloudet kokevat jatkossa esimerkiksi toisen auton hankkimisen sijaan mielekkäämmäksi hankkia linkkikortin. Joustavuus, palvelu ja käytettävyys tulee asettaa hinnoittelun edelle erityisesti erityisryhmien osalta, esimerkkeinä tästä lapset ja nuoret, vanhukset ja lastenvaunuperheet. Palveluiden ääreen, harrastuksiin ja harrastuspaikoille, kuten keskustaan, Hippokselle ja sairaalanmäelle, pääsemisen tulee olla edullista ja kätevää. Matkustaminen ei saa lisätä kohtuuttomasti harrastamisen kustannuksia tai siihen tarvittavaa aikaa.
Keskustan kätevyyden lisäksi tarvitaan kiinnostavuutta. Tätä luo paitsi monipuolisten yritysten laaja-alainen palvelutarjonta myös arkkitehtuuri, taide ja kulttuuri. Tarvitsemme Hippos -hankkeen kaltaista keihäänkärki -ajattelua kulttuurisektorille. Liikunnan tavoin kulttuurikeihäämme tulee olla kärjestään terävä ja perästään leveä, siten että se herättää kiinnostavuutta ja näkyvyyttä oman kaupunkimme rajojen ulkopuolella sekä palvelee laajalla skaalallaan kaupunkilaisia peruskäyttäjinä. Kaupungin keskustan kiinnostavuuden parantamisen ja kulttuuriakselin kehittämisen yhtenä keinona tulee nähdä konserttisalin rakentaminen niin alan huippujen esiintymisiin kuin kaupungin peruskäyttäjien tarpeisiin.