Kaupunginhallituksen puheenjohtajana voin hyvillä mielin todeta, että tämän valtuustokauden ensimmäistä talousarviota on tehty tavoitteellisesti ja varsin yksituumaisesti. Prosessia on sujuvoittanut se, että talousarviota on valmisteltu edellisiin vuosiin nähden suotuisassa talouden noususuhdanteessa. Jyväskylässä kasvava väkiluku, uudet ja toimintaansa laajentavat yritykset ja lisääntyvät työpaikat tuovat ja luovat elinvoimaa. Samalla kasvavat toki myös investointi- ja palvelutarpeet, joihin vastaaminen edellyttää lisärahoitusta. Kuntatalouden parantunut tilanne on onneksemme antanut liikkumavaraa ja mahdollistanut toimialojen käyttötalousmenojen kasvun tulevan vuoden talousarviossa. Jo kaupunginjohtajan lokakuussa antama talousarvioesitys oli nettomenoiltaan 10,3 miljoonaa euroa väljempi, kuin alkukesästä toimialoille annettu valmistelukehys.
Kaupunginhallitus vahvisti talousarvioesityksensä kokouksessaan 20.11.2017. Kaupunginhallituksen esitykseen sisältyy uusia määrärahalisäyksiä yhteensä 2,6 M€. Nämä menolisäykset kohdentuvat perusturvan ja sivistyksen toimialoille. Perusturvan palveluihin lisättiin määrärahaa 1,375 miljoonaa euroa vanhus- ja vammaispalveluihin sekä lastensuojelun palveluiden turvaamiseen.
Vanhusten päiväkeskusten osalta toiminnan kirjausta muutettiin siten, että palveluverkkotarkastelu tehdään kokonaisuutena ja osana päiväkeskusten kehittämistyötä ja hyvinvointisuunnitelman toteuttamista. Kaupunginhallitus päätti myös muuttaa yhden kotihoidon alueen kilpailuttamista koskevan kirjauksen muotoon, jonka mukaan kotihoidossa omaa toimintaa kehitetään ja tehostetaan. Kirjausten muutoksilla ei ole määrärahavaikutuksia.
Kasvun ja oppimisen palveluiden määrärahaa lisättiin 1,2 miljoonaa euroa. Lisäyksellä halutaan säilyttää varhaiskasvatuksen lasten ja aikuisten suhdeluku nykyisellään ja mahdollistaa iltapäivätoiminnan maksujen alentaminen pienituloisille perheille. Kaupunginhallitus edellytti myös, että koulujen oppimateriaalin hankintaan osoitettuja määrärahoja lisätään tekemällä tarvittavat muutokset käyttötaloussuunnitelman sisällä.
Kulttuuri-, liikunta- ja kansalaisavustuksiin lisättiin määrärahaa 25 000 euroa.
Lautakunnat päättävät määrärahalisäysten kohdentamisesta ja tekevät tarvittavat tarkennukset käyttötaloussuunnitelmissaan.
Käyttötalousmenojen kasvu katetaan nostamalla verotuloarviota, pienentämällä menoja tietohallinnossa ja elinkeinoyksikössä ja lisäämällä yhtiöiltä saatavia osinkotuloja.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Jyväskylässä kokeillaan kesätyöseteliä, jonka avulla työllistetään peruskoulun päättäviä nuoria. Uusilla tekstilisäyksillä haluttiin kiinnittää huomiota julkisen datan avoimuuteen, kuntalaisten yhdenvertaiseen asemaan palveluiden digitalisoituessa ja toimintatapojen jatkuvan kehittämisen tärkeyteen.
Kaupunginhallituksen esityksessä käyttötalouden menot kasvavat 2,2% kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Nyt käytettävissä olevan tiedon perusteella voi arvioida, että kasvuprosentti ei ole muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna pienimmästä päästä. Menolisäyksistä huolimatta kaupunginhallituksen talousarvioesitys mahdollistaa terveen talouden kriteereiden täyttymisen myös vuonna 2018.
On realistista todeta, että kaikkiin palvelutarpeisiin ei tässäkään talousarviossa voida vastata. Talousarvion toteutuminen edellyttääkin kaikilla toimialoilla ennakointia, tulojen ja menojen seurantaa, toimintojen jatkuvaa tarkastelua ja erityisesti kykyä tehdä tarvittavia muutoksia ketterästi. Tämän lisäksi erikoissairaanhoidon menokehityksen hallintaa ja menojen ennustettavuutta on pyrittävä parantamaan ja samalla on valmistauduttava maakunta- ja sote -uudistukseen arvioimalla sen vaikutukset mahdollisimman hyvin ja tarkasti. Lopuksi on tärkeää todeta, että tulevina vuosina osinkotulojen ei voida olettaa olevan samaa suuruusluokkaa kuin tulevan vuoden talousarviossa.
Hyvät valtuutetut
Talouden suhdanteiden ennakointi, varautuminen muutoksiin ja tasapainoinen talous mahdollistavat kaupunkimme ja palveluiden kehittämisen pitkäjänteisesti myös tulevina vuosina.
Kiitän lämpimästi viranhaltijoita hyvästä valmistelusta, lautakuntia, kaupunginhallitusta ja kaikkia luottamushenkilöitä huolellisesta asiaan paneutumisesta, avoimesta ja rakentavasta vuorovaikutuksesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.