Taideteokset ovat oman kulttuuriympäristönsä tulkitsijoita, ja samalla niillä on yliajallinen ja inhimillinen, humaani merkityksensä ja viestinsä.
Julkisiin tiloihin ja kohteisiin asetetut taideteokset voivat ihanteellisimmillaan ikään kuin merkitä ympäristönsä, luoda sille paikan hengen. Genius loci, paikan henki, on tullut yhä laajemman kiinnostuksen kohteeksi myös tutkijoiden piirissä, filosofeista ja kulttuurisemiootikoista maantieteilijöihin ja arkkitehteihin. Yhtenä merkittävimmistä syistä genius loci -käsitteen nousulle nykyaikana on matkailu, erityisesti kulttuurimatkailuun liittyvä kiinnostus ja tarjonta.
Latinankielinen termi genius loci juontaa juurensa antiikin Roomasta. Se tarkoittaa paikkaa suojelevaa henkeä. Paikkaan liittyvä historia ja siihen kytkeytyvät kulttuuriset merkitykset vaikuttavat paikan olemukseen ja kokijan mielikuvalliseen tajuntaan, ja juuri tässä, ikään kuin paikan inhimillisessä henkisessä merkitsemisessä, on taideteoksella ainutlaatuinen asemansa. Taideteos on inspiroiva ja luova voima, joka parhaimmillaan tarjoaa teoksen kokijoille pysyväisesti mieleen jäävän luovan elämyksen. Arjesta irrottautuneena voimme kohdata itse elämän, ikään kuin paikan lumouksesta nousevana läsnäolon tunteena, ja se luo samalla kaipuun jälleen kohdata tuo koettu, eletty tila. Julkisia teoksia Jyväskylän kaupungissa on alun toista sataa ja noin puolet on kaupungin toteuttamia. Niin sanottu prosenttiperiaate rantautui Jyväskylään vuonna 1964 eli tasan 50 vuotta sitten. Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että rakennusta suunniteltaessa yksi sadasosa eli yksi prosentti budjetista varataan taiteen hankkimiseen tai taiteelliseen suunnitteluun. Prosenttiperiaatetta voi toteuttaa muuhunkin rakentamiseen liittyen, kuten puistoihin ja piha-alueisiin tai vaikkapa teiden rakentamiseen. Jyväskylän kaupungin prosenttihankkeista mainittakoon vaikkapa 1980-luvulta kulttuuriin liittyvät rakennukset: kaupungin kirjasto – maakuntakirjaston osalta Kari Huhtamon Tiedonpuu ja kaupunginteatterista Harry Kivijärven ja Veikko Hirvimäen teokset. Muista kohteista kiintoisimpiin lukeutuu Kyllön terveysaseman pihalla hyvää tuulta ja hilpeyttä nostattava Raimo Heinon suihkukaivoveistos, jonka suunnittelussa on otettu kiintoisalla tavalla huomioon rakennuksen arkkitehtuuri. Prosenttiperiaate on käytännössä Jyväskylässä ollut melko horjuvaa, mistä syystä viime vuosikymmenellä on tehty valtuustoaloite periaatteen käyttöönotosta.
Jyväskylän kaupunki on tehnyt julkisia taidehankintoja melko tasaiseen tahtiin varsinkin 2000-luvun alusta alkaen. Keskeisiä toteutuskohteita ovat olleet Kävelykatu, Lutakko sekä Rantaraitti. Nämä ovat kaikki sellaisia kohteita, joissa ihmiset liikkuvat erityisen paljon, ja näin taide saadaan luontevasti luomaan kaikille tasapuolisesti viihtyvyyttä ja hyvää oloa arkielämän eri tilanteisiin. Teoksia on karttunut varsinaisina hankintoina sekä lunastuksina erilaisista taideprojekteista. Rantaraitti saatiin päätökseen kesäkuussa Elisa Lientolan teoksen valmistumisen myötä. Kulttuurisia kohteita ja luontopainotteisia tutustumispaikkoja tarjoava Jyväsjärven rantoja kiertävä suosittu Rantaraitti on luovia virikkeitä antava, kokonaisvaltaista hyvinvointia rakentava reitti Sen olemukselle ei anna oikeata kuvaa, jos sitä nimittää pelkäksi kevyen liikenteen väyläksi. Rantaraitilla kulkijat näkevät Äijälän suuntaan tullessaan asuntomessualueen rantaan kohonneen Puutarhurin taivaan, joka houkuttelee poikkeamaan reitiltä ja viettämään Pekka Jylhän teoksen ääressä monella tavalla voimaannuttavia hetkiä.
Jyväskylän asuntomessujen pääteoksen valinta on ollut poikkeuksellista viimeaikaisessa hankintakäytännössä sikäli, että se on, samoin kuten edellä mainittu Elisa Lientolankin teos, hankittu kutsukilpailun pohjalta. Äijälänrannan veistoskilpailuun kutsuttiin Radoslaw Gryta, Pekka Jylhä, Janne Virkkunen ja Jaakko Valo. Kilpailuohjelmassa esitettiin toivomus, että ehdotuksissa otettaisiin huomioon asuntomessujen teemat: puu, puutarha, aalto ja ”äijä” sekä Jyväskylä valon kaupunkina. Janne Virkkusen timantinmuotoinen Den ständiga resan ja Pekka Jylhän Puutarhurin unelma saivat valintalautakunnassa lähes saman kannatuksen Virkkusen voittaessa yhdellä äänellä. Tilaaja katsoi, että Pekka Jylhän teos vastaa paremmin edellä mainittuja teemoja.
Taiteilijaprofessori Pekka Jylhä on tunnetuimpia nykyveistäjiämme, ja hänet on mainittu suomalaisen kuvanveiston uudistajana. Hän on toteuttanut lukuisia julkisia teoksia eri puolille maata. Näistä yleisesti tunnetuin lienee Urho Kekkosen muistomerkki, Lähde, Finlandia-talon läheisyydessä. Toinen suurmiehen muistomerkki, J.W Snellman, sijaitsee Kokkolassa, ja hänen suunnittelemansa valtioneuvos Hari Holkerin hautamuistomerkki Veden muisti on Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Ympäristöteoksista tunnetuimpia lienee Siilinjärvellä kalliojyrkänteeltä katsova kultainen kauris, Ilmestys, joka on osa laajempaa maisemagalleriaa. Pekka Jylhän teoksissa on usein jokin yllättävä, mutta samalla ”tuttu” elementti: Lempäälässä jättimäiset tikat liikenneympyrässä, My way, Salossa nurmelle kierähtänyt rantapallo, tai Viitasaarella keskelle metsää kivelle laskeutunut isokokoinen perhonen. Eduskunnan lisärakennuksen Kristallikruunu oli hänen ensimmäinen kristalliteoksensa Nyt julkistettava Puutarhurin taivas viittaa erityisen selkeällä ja humoristisella muotokielellään ensinnäkin Äijälänrannan historiaan, maanviljelyyn Äijälän tilalla 1500-luvulta alkaen ja puutarhan hoitoon sekä taimistoihin liittyvään perinteeseen ja puutarhatalouteen viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Puutarhurin taivaan jättiläismäisen, maan alta pilkottavan porkkanan elinvoimainen, seitsemän metrin korkeudelle ulottuva viherkasvusto kuvastaa maan kasvuvoimaa. Siitä on pidettävä huolta, ja siitä muistuttaakin valtava kastelukannu, kaikille tuttu puutarhan hoitamiseen kuuluva esine. Huomio kiinnittyy kastelukannun ilmavaan olemukseen ja siniseen väriin, jonka voimme liittää taivaaseen, ja samalla teoksen nimeen. Sininen on kulttuurissamme kaipuun väri. Kastelukannun kuviointi liittyy viehättävällä tavalla puutarhanhoitoon ja luontoon, maan viljelemiseen ja varjelemiseen. Puutarhurin taivaan taustalla siintelee näin kesäisin ja sulan veden aikana Jyväsjärvi, josta riittää kasteluvettä, ja sen hyvinvoinnista on aina huolehdittava, niin että kasvit saavat puhdasta kasvuvoimaa, maa kukoistaa ja ihminen voi hyvin.
Puutarhurin taivas pysähdyttää meidät omaperäisellä, jotenkin niin liikuttavan hymyilevällä tavalla ihmisen ja luonnon kohtaamisen perusarvojen äärelle. Näemme edessämme puutarhurin unelman. Kiintoisaa nähdä, minkälaisen olemuksellisen muodon Puutarhurin taivas tarjoaa talvella, kun vihreys ei hankien keskelläkään katoa. Viittaako “Puutarhurin taivas” siihen pysyvään olotilaan, jossa “kukat kauneimmat luovat aina loistettaan ja jossa huolet huomisen voivat jäädä unholaan”, lainatakseni kansallistangomme Satumaan tekijän Unto Monosen sanoja? Eräänlaista maallisen satumaan loistetta voimme varmasti kokea, kun “lännen taivas ruskoon saa ja päivän kiire raukeaa”, lainatakseni tällä kertaa Unto Monosen Kaipuuni tangon sanoja. Kun Puutarhurin taivas saa ilta- ja yövalaistuksensa, ja kun vastakkaisella rannalla Valon kaupunkina kansainvälistä huomiota saaneen Jyväskylän valot ovat syttyneet, niin Puutarhurin taivas saa varmasti uusia kiehtovia visuaalisia muotoja ja ulottuvuuksia. Se elää vuorokauden aikojen ja vuoden aikojen mukaan.
Arvoisa yleisö, Puutarhurin taivas luo omalla ilmaisukielellään jatkuvuuden Äijälänrannan kulttuurihistoriallisen perinteen ja uuden, juuri nyt rakennetun ympäristön välille. Modernilla teknologialla toteutettu viherrakentaminen, vihertehokkuus viherkattoineen ja ekologisine pihoineen, kasvipeitteisten alueiden lisääminen ja niiden tarjoamat ympäristöä puhdistavat rohkaisevat tulevaisuuden näkymät, energiatehokkuus ja ylipäätään kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut luovat rohkaisevia näkymiä ja mahdollisuuksia saada yhä laajemmin toimimaan luonnon ja ihmisen vuorovaikutussuhde. Jättiläismäinen porkkana voisikin olla kannustava porkkana kulkea kohti tulevaisuutta, jolloin utooppinen näkymä hätkähdyttäviin mittasuhteisiin kasvaneesta suomalaisten rakastamasta vihanneksesta voisikin vertauskuvallisesti tulla todelliseksi ja luoda kestävällä tavalla hyvinvointia. Ja tämä kaikki perustuu puutarhan hoidon perinteiden mukaiseen toimintaan.
Hanke, jonka tuloksena asuntomessujen pääteos on nyt edessämme on vaatinut monenlaisia valmisteluja. Kiitos kaikille projektiin osallistuneille Jyväskylän kaupungin puolesta minulla on suuri ilo lausua lämpimät onnitteluni taiteilijaprofessori Pekka Jylhälle nyt julkistettavasta teoksesta Puutarhurin taivas. Genius loci, Äijälänrannan henki, on saanut monella tavalla inspiroivan muodon, ikivihreän maamerkin ja majakan sekä konkreettisella että vertauskuvallisella tasolla. Puutarhurin taivas avautuu nyt kaikille – hyvää mieltä ja luovaa iloa antaen.
Pekka Jylhä: Puutarhurin taivas
Teoksen julkistuspuhe 18.7. 2014 Jyväskylän Asuntomessut, Äijälänranta.
Jukka Ammondt