Jyväskylän Vihreän ryhmän enemmistö pitää kaupungin lausunnon sisältöjä ja painotuksia oikeina ja realistisina tässä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lopullinen sisältö ei ole vielä tiedossa. Kuntauudistus on ollut pitkään vireillä eikä sitä ole syytä jarruttaa.
Nyt on tärkeää saada mahdollisimman pian valtionvarainministeriöstä päätös erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä Jyväskylän selvitysalueella. Oleellisena osana kuntarakenteen selvitystyötä tulee tutkia erilaiset vaihtoehdot järjestää kuntalaisille perus- ja lähipalvelut. Selvitystyössä tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lain edistyminen ja sen tulevat linjaukset.
Koko Keski-Suomen maakunnan tulevaisuuden kannalta on myös hyvin toivottavaa, että kaikki kunnat lähtevät tekemään kuntajakoselvitystä omilla selvitysalueillaan ja tekevät yhteisiä päätöksiä kuntien yhdistymisistä. Uusi kuntarakenne siirtäisi kuntien välisen yhteistoiminnan ja yhteisen kehittämisen mahdollisuudet uudelle tasolle. Kuntajaon muutokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ratkaisumahdollisuudet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Vihreät toivovat, että kunnista löytyy rohkeutta tehdä tarvittavia päätöksiä kuntalaisille tärkeiden palveluiden turvaamiseksi.
Kuntauudistuksessa Vihreät haluaa korostaa lähidemokratiaa. Sen toteutumisen kannalta on hyvin tärkeää, että kuntien yhdistymissopimuksiin kirjataan palveluiden ja hallinnon järjestämisen periaatteiden lisäksi myös asukkaiden vaikuttamis- ja osallisuusmahdollisuuksien tavat ja keinot. Lähtökohtana palveluiden toiminnallisen kokonaisuuden kehittämisessä tulee olla asiakas- ja potilaslähtöisyyden toteutuminen hoito- ja palveluprosesseissa. Tässä on kysymys enemmän asenteesta ja halusta kuin palveluiden järjestämisen hallinnollisista ratkaisuista.
Vihreät haluaa painottaa sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tulevassa järjestämisessä kuntalaisten keskeisten perusoikeuksien toteutumista. Haasteena kaikissa järjestämismalleissa on turvata lähipalvelut myös niillä alueilla, joilla väestöpohjavaatimusta on vaikea täyttää. Palveluja järjestävällä taholla onkin oltava riittävä taloudellinen kestävyys ja asiantuntemus. Tässä vaiheessa on syytä pitää koko maakunnassa auki erilaisia vaihtoehtoja järjestää peruspalvelut joko vahvan peruskunnan itsensä järjestäminä tai kuntien välisessä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueilla.
On myös hyvä huomata, että kaupunki lausunnossa korostaa Jyväskylän halua ja valmiutta olla aktiivinen osapuoli uudistusten eteenpäin viemisessä ja palveluiden maakunnallisessa organisoimisessa mikäli tuleva koko maata koskeva laki edellyttää myös perustason palvelujen järjestämistä laajalla maantieteellisellä alueella esim. kuntayhtymämallin mukaan. Erikoissairaanhoidon ja erityistason palvelut on mielestämme järkevintä tuottaa maakunnallisessa kuntayhtymässä, jonka Keski-Suomen uudet kunnat muodostavat.
Lähtökohtana terveyden- ja sosiaalihuollon palvelukokonaisuuden kehittämisessä tulee olla asiakas- ja potilaslähtöisyyden toteutuminen kaikissa hoito- ja palveluprosesseissa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä rajaa voidaan kaikissa malleissa madaltaa tuomalla erikoissairaanhoidon palveluja ja konsultaatiota matalalla kynnyksellä osaksi perusterveydenhuoltoa. Samalla on hyvä muistaa, että kuntalaisten kokemaan hyvinvointiin vaikuttaa monet muutkin asiat kuin sosiaali- ja terveyspalvelut.
[Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 4.3.2013 Jyväskylän kaupunginvaltuustossa esityslistan asiaan 43: Jyväskylän kaupungin vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista.]