Jyväskylän Vihreät ry
10.3.2010
ESITYS VIHREÄN LIITON PUOLUEKOKOUKSELLE
KANNANOTTO KIELENOPETUKSEN VALINNAISUUDEN LISÄÄMISESTÄ
Vihreä liitto esittää kannanottonaan, että ruotsin kielen opiskelu perusopetuksessa tehdään valinnaiseksi muiden kieliopintojen kanssa.
Tutkimusten mukaan suomalaisten kielitaito on viime vuosikymmeninä kaventunut. Suurista kansainvälisistä kielistä ainoastaan englannin kielen taito on lisääntynyt, kun taas saksan, ranskan ja venäjän opiskelijoiden määrä on jatkuvasti vähentynyt. Ruotsin, jota luetaan pakollisena kielenä perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa, osaaminen on heikentynyt huomattavasti. Kun tiedetään, että monikulttuurisuuden, kansainvälisen kulttuuriyhteistyön ja kaupankäynnin koko ajan lisääntyessä tarvitsemme yhä enemmän kansainvälisesti merkittävien kielten osaajia, voidaan todeta, että suomalainen kielenopetus on kriisissä.
Resurssit asianmukaiseen käyttöön
Ruotsin kielen oppimistulokset osoittavat, että suuri osa oppilaista ja heidän huoltajistaan ei pidä ruotsin opiskelua mielekkäänä. Suurimmalle osalle ikäluokasta ruotsin kielen osaaminen jää peruskoulun jälkeen heikolle tasolle eikä näistä kansalaisista tule koskaan todellisia ruotsin kielen taitajia.
Perusopetuksessa koko ikäluokalle pakollisina kielinä äidinkielen lisäksi tulee olla kaksi muuta kieltä. Vaikka osa opiskelijoista valitsee kolmannen ja neljännenkin kielen, ovat opiskelijan resurssit silti aina rajalliset. Suurella osalla opiskelijoista ruotsin opiskelu vie tilaa muitten kielten opiskelulta. Lisäksi pakollisuus ei motivoi, kun tarjolla olisi monta muutakin tarpeellisemmaksi koettua kieltä.
Valinnaisuus nostaa ruotsin kielen arvostusta
Valinnaisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden suunnata resurssinsa paremmin haluamallaan tavalla. Valinnaisuuden myötä ruotsin kielen opiskelijoita olisi jonkin verran nykyistä vähemmän, mutta opetuksen ja opiskelun taso paranisi. Valinnaisuus motivoisi opiskelijoita yleensäkin kielten opiskeluun ja mahdollistaisi suomalaisten kielitaidon parantumisen monissa maailmankielissä. Yleinen suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsalaisuuteen yleensä normalisoituisi ja parantaisi niin kielen kuin kulttuurin arvostusta. Valinnaisuuden ja monipuolisen kielitarjonnan myötä asennoituminen vieraisiin kieliin paranisi ja oman valinnan mahdollisuus tukisi elinikäistä oppimista myös kielten osalta.
Valinnaisuus turvaa ruotsinkieliset palvelut
Kunnilla on velvollisuus tarjota sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille Suomen kansalaisille palvelut äidinkielellään. Tämä tavoite toteutuu vain siten, että kunnat palkkaavat riittävästi kielitaitoisia henkilöitä palvelukseensa. Nykyinen korkeakoulututkintoon sisällytetty ns. virkamiesruotsin taidon osoittaminen ei takaa ruotsin kielen käytännön taitoa. Ruotsin opiskelun valinnaisuus parantaisi palvelujen ruotsinkielistä saatavuutta. Valinnaisuus motivoisi vieraiden kielten – myös ruotsin – opiskeluun jolloin se prosentuaalisesti nykyistä pienempi määrä opiskelijoita myös opiskelisi tehokkaammin.
Vihreän liiton puoluekokous esittää, että
1. Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi oppiaineeksi yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ja
koulutusjärjestelmässä tulee siirtyä Kielikoulutuspoliittisen projektin 2007 (KIEPO) suositusten vaihtoehto D:n mukaiseen kielenopetuksen järjestämiseen, jossa perusopetuksessa äidinkielen lisäksi opiskellaan pakollisena kahta muuta vapaavalinnaista kieltä.
2. Kielilakia tulee uudistaa siten, että ns. virkamiesruotsin taidon vaatimus valtion viroissa poistetaan. Valtion viranomaisia velvoitetaan toimimaan vastaavalla tavalla kuin kuntiakin, jolloin virantäytössä määritellään viranhaltijalta vaadittava kielitaito ottaen huomioon ruotsinkielisen väestön tarpeet.
3. Tutkintoasetuksista poistetaan vaatimukset ns. virkamiesruotsin taidosta tutkintokelpoisuuden osoittamisessa.
************************
KÄYTÄNNÖN SEURAUS:
A2 kielen ryhmiä (4 tai 5 luokalta alkava) syntyisi huomattavasti enemmän, kun valinta ei pakota ottamaan kolmatta vierasta kieltä yläkoulussa eikä se kavenna siten yläkoulun valinnaisuutta.
-> kahden pitkän vieraan kielen lukijat lisääntyisivät huomattavasti
HUOMIOITA
* Koko ikäluokalle pakollisella ruotsinopiskelulla ei ole merkitystä ruotsinkielisiin palveluluihin
* Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys että Suomi on virallisesti kaksikielinen
* Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys etteikö Vihreä liitto voi olla kaksikielinen
Olemme olleet tätä mieltä jo vuosien ajan..
tervetuloa joukkoon.
Myös EK (elinkeinoelämä) on samoilla linjoilla.
http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011
Jos tämä esitys menee läpi, annan vaimolleni
luvan äänestää taas teikäläisiä!
Toivotaan että vihreistä löytyy tarpeeksi
järkeviä jäseniä…
Oikeaa asiaa ja seuravassa pohdintaa pakkoruotsittajille.
Mitä hyötyä pakkoruotsista ja maamme kaksikielisyydestä on suomen kielelle ja suomenkielisten suomalaisten kulttuurille sekä taloudelle?
Ennen vastausta huomautan, että maassamme on n. 90-95% äidinkieleltään suomenkielisiä asukkaita.
Erinoimainen kirjoitus. Hampaankoloon on jäänyt tietysti se, että minkä tähden meillä on tehty niin absurdinen laki joka on pakottanut ruotsin kielen oppimiseen ja palveluihin. Ruotsissa ei suomenkieltä vaadita virkamiehiltä lainkaan. Jos joku siellä palvelee suomeksi se on suomenkielinen. Meillä on ärsyttävintä se, että absurodiset kieli prosenttualisuudet tekevät isoistakin kaupungeista 2-kielisiä, kuten esim. Turku, Vantaa, Helsinki, Espoo. Asia on korjattava ja pian. Suorastaan idioottimaista on 3000n vähemmistön määrä.
Erinomainen esitys. Vihreät nostavat taas päätään ennakkoluulottomana, rohkeana, rationaalisena ja objektiivisesti ajattelevana puolueena. Jos tämä tulee olemaan Vihreiden kielipoliittinen linja laajemminkin, on odotettavissa huimaa kannattajamäärän kasvua. Vaalitkin ovat taas kohta ovella. Vihreät voisivat nostaa kielikysymyksen yhdeksi vaaliteemakseen. Valinnan vapauden korostaminen sopii Vihreiden imagoon.
Puoluehallitus ilmoitti Vihreiden puoluekokouksessa, että se on asettanut erillisen kielipoliittisen työryhmän muotoilemaan puolueen kielipoliittista linjapaperia, jonka on tarkoitus olla valmis syyskuun 2010 loppuun mennessä. Näin ollen myös Jyväskylän vihreiden aloitteen käsittely siirtyi työryhmälle.
Vihreiden kielipoliittisen työryhmän puheenjohtajana toimii Ari Heikkinen, muut jäsenet on nähtävissä vihreiden nettisivuilla (http://www.vihreat.fi/tyoryhmat). Pakkoruotsin vastustajien keskuudessa on nähty ongelmalliseksi se seikka, että kielipoliittinen keskustelu ja linjanvedot on Suomessa jätetty ruotsinkielisten ja tai muutoin ruotsin asemaa ajavien tahojen käsiin. Ongelma toistui mm. peruskoulun tuntijakotyöryhmän kohdalla tuntijakotyöryhmän puheenjohtajan ja osan jäsenistöstä ajaessa avoimesti pakkoruotsin säilyttämistä jo ennen kuin työryhmä aloitti työnsä. Jälkikäteen työryhmän muilta jäseniltä kantautui tietoa, että puheenjohtaja ajoi omat kantansa kokouksissa läpi niin, että eriäviä kantoja ei noteerattu.
Myös median kohdalla tilanne ei ole ollut tasapuolinen ruotsinkielisen lehdistön julkaistessa tietoja työryhmän päätöksistä päiviä ennen suomenkielistä mediaa. Lisäksi monet poliitikot ovat taanneet ruotsinkielien aseman säilyttämistä ruotsinkielisessä mediassa ruotsiksi niin, että suomenkieliset jäävät näistä lupauksista täysin osattomiksi ja tiedottomiksi.
Palatakseni Vihreiden kielipoliittisen työryhmän jäsenistöön, sama suomenkielisten osattomuus kielikeskustelussa ja linjanvedoissa näyttää jatkuvan myös Vihreissä. Tarkastelkaapa vaikka kielipoliittisen työryhmän jäsenten nimiä ja kotipaikkakuntia. Onko niistä pääteltävissä jotakin?